Tulppa osallistui Agirodun ALO-joukkueeseen. Tänä vuonna ratana oli hyppäri ilman pujottelua joten aika luottavaisin mielin lähdin kisaan, vaikkakaan rata itsessään ei ollut mikään läpihuutojuttu vaan vaati ihan kunnollista ohjausta. Eikä minua edes jännittänyt enkä oikeasti edes ajatellut mitä tekisin jos Tulppis lähtisikin radalta jonkun koiran luokse.

Vaan eihän se mihkään lähtenyt, ja koiraparka teki muutenkin parhaansa vaikka törppö ohjaaja yritti sitä estellä. Lähdimme joukkueemme viimeisenä mikä sopi meille siinä mielessä ihan hyvin, kun muutenkin lähtisin koiran kanssa yhtä aikaa. Mutta miksi ihmeessä mun piti silti lähteä ryntäilemään samalla vetäen koiran ekan esteen ohi? Tästä hermostuneena myös ohjasin putken väärään päähän, tai, no en oikeastaan ohjannut mutta linjasin sinne.

Sitten menikin pätkä ihan kunnialla, kunnes Tulppa pysähtyi kun minä seisoin pyllistelemässä hypyn edessä. Taas kohta päästiin matkaan ja seuraavaksi unohdin - niin, unohdin! - vaihtaa puolta ja jouduin tekemään kökkö takaaleikkauksen. Siis tosi ruman. Ja Tulppa hakeutui putkeen kun ei muuta keksinyt. Tässä vaiheessa Tulppis oli sitten jo ihan kypsää kamaa ja taisi ravata koko loppuradan. Mitä sitä juoksemaan kun ämmä ohjaa miten sattuu.

Vielä lopussa olin jo ohjaamassa ihan kunnolla loppusuoraa kun tuomari huikkasi että meillä on yksi este suorittamatta. WTF? No videolta näin että Tulppa oli hypännyt vain siivekkeen yli. No tästä mulla meni taas pasmat sekaisin ja korjauksen jälkeen jo toisen kerran unohdin ohjata ja huolellinen valssi vaihtui kökkö takaaleikkaukseksi jonka myötä Tulppis kävi taas kurkkaamassa väärään putkeen. 

En käsitä miten sitä voi ohjauksellisesti taantua noin surkealle tasolle. Ihan oikeasti, hävettää. Jos haluatte hyvät naurut, videon voi käydä katsomassa täällä. Mutta siis, ihan oikeasti, kyllä me osataan paremmin. En vaan niinkuin käsitä miten tuossa noin kävi.