Lumien sulettua olisi sitten aika alkaa työstämään maastolajeja. Tänään lähdettiin Saviolle metsään MM:n kanssa ja tehtiin melkein kaikille koirille jonkinlaista jälkireeniä. 

Tulppa saa opiskella hyväksi kokemani vanhan kaavan mukaan eli ensin tehdään jälkikapuloista merkitykselliset, sitten ne laitetaan jäljelle ja pikkuhiljaa sitä jälkeä vaan vaikeutetaan. Letun blogista voi lukea lisää (valitse kategoria "jälki" ja mene ihan sivun alalaitaan). Hessun jälkikoulusta on kirjoitus kotisivullamme arkistossa. Lakin opetuksessa hyödynnettiin sen vahvaa maalimiesmotivaatiota mutta periaate on kuitenkin ollut sama, eli makkarajälkeä en ole metsässä tehnyt koskaan.

Ensimmäisellä kerralla siis MM tallasi pienen ruudun ja ripotteli sinne kolme jälkikapulaa. Me mentiin Tulpan kanssa sitten jälkivaatteissa sinne ihmettelemään. Tulpalla kesti tovin ennenkuin se tajusi, mutta koska mulla oli naksutin kädessä se kuitenkin tarjosi juttuja kuten istumista ja maahanmenoa, joten pienellä käsivihjeellä sain sen haistamaan yhtä kapulaa. Siitä heti naksaus ja tämän jälkeen homma sujui mukavasti. Vähän jumeja tuli hetkittäin mutta kyllä se kaikki kapulat nosti ylös, annoin sen nostaa osan kapulosita kahdesti ja kun oltiin kaikki kerätty taskuun, MM ripotteli ne uudelleen ja tehtiin sama homma toiseen kertaan.

Nenä oli jo hyvin auki ja häntä heilui, eli tämä taisi olla aika kivaa! Olimme MM:n kanssa sitä mieltä että seuraavalla kerralla kannattaa ne kapulat jo laittaa jäljentapaiselle suoralle jotta turha pyöriminen jää pois.