Edellisestä bloggauksesta on kolmisen viikkoa. En käsitä miten tämä aiempi suorastaan intohimoinen kirjoittaminen on nyt jäämässä "teen-sitten-jos-ehdin" - asemaan? Käytännössä mun on täysin mahdotonta muistaa mitä kaikkea ollaan edes tehty tässä välillä. Siispä (taas) jonkinlaista koostetta:

Agilityssa olen ottanut sen linjan ettäryhmätreeneissä tehdään vain se varsinainen harjoite, välissä hallista ulos ja taas hyvällä asenteella uudelleen sisälle vähän ennen omaa vuoroa. Tämä on toiminut hienosti, Tulppis on jaksanut keskittyä ja nimenomaan tuo keskittyminen näyttäisi olevan se avainjuttu. Onhan se vielä ihan kakara eikä siksi jaksa keskittyä kovin pitkään. Kun se keskittyy se menee isnne minne ohjaan sitä ja kun kuitenkin treeniä on aika paljon alla, onnistuvat jo erilaiset ohjauskuviot mm. sylkkäri. Paikalla pysyminen lähtötilanteissa ei sit kuitenkaan vielä onnistu silloin kun hallissa on muita, yksinään kyllä.

Ihan yksinään ollaan sitten käyty treenaamassa pujottelua ja kontakteja ja vähän jotain hyppykuvioitakin. Nämäkin treenit olen pyrkinyt pitämään lyhyinä ja keskittyneinä.

Tottispuolella ollaan kyllä laiskoteltu oikein urakalla. Ollaan treenattu niin harvakseltaan että etenemistä ei juurikaan pääse tapahtumaan. Seuruu on hyvällä mallilla, koitan nyt aktiivisesti jättää vasemmasta kädestä namia pois mutta oikeassa vielä pidän jotta saan siitä nopeasti otettua vasempaan kun tarttee palkata. Täyskäännös on nyt jätetty kuviosta pois kun arvelen että Tulppis ei kykene tekemään sitä peruuttamalla, tekniikka ympärikiertämiseen pitäisi opettaa ensin erikseen namin kanssa. Pitäisi.

Muut jutut onkin sitten jopa taantuneet: maahanmeno ja istuminen menee sekaisin. Sivulletuloa ei olla edelleenkään opeteltu. Luoksetulossa ei olla päästy käsiavusta irti. Noutoasiat on sentään edistyneet ihan pikkuisen: tunnarikapulaa on pidetty suussa ja kun omien käsien käyttö pysyi hallinnassa pysyi myös kapula suussa. 

Paikalla olemista ollaan sitten harjoiteltu niin että se on edistynytkin. Tulppa ymmärtää mitä sen tulee tehdä (tai olla tekemättä) ja pysyy aika kivasti paikallaan sekä istuen että maassa. Kuitenkin sitten yks kaks se vaan saattaa nousta, ilman mitään ennakkovaroitusta... mutta luulen että tämäkin on vaan oire siitä että sen keskittyminen herpaantuu vielä aika helposti.

Häiriönsietoa pitäisi ottaa reilusti enemmän. Tulppa reagoi voimakkaasti esim. lentäviin lintuihin, lapsiin ja vaikkapa palloihin - eilen oltiin jalkapalloturnauksessa ja en sitten millään meinannut saada Tulpan katsetta irti kentällä potkittavana olevasta pallosta. Jos se olisi ollut irti se olisi varmaan sännännyt keskelle peliä. Mun varmaan pitäisi hyödyntää sen saalisviettiä koulutuksessakin mutta en oikein osaa, kun aiemmista koirista kukaan ei ole ollut noin voimakas vieteissään.

JOnkinlaisia pelkoreaktioitakin on Tulppiksesta alkanut löytyä. Jos se pelästyy jotain tai katsoo että edessä on vaarallinen asia, se alkaa haukkua jännittyneenä ja pakittaa, mutta aika nopeasti sen käytös muuttuu hyökkääväksi. Ei varsinaisesti kimppuun käyden mutta selkeitä uhkauselkeitä kuitenkin. No, ei haittaa, minä tykkään että koira osaa ottaa kantaa :).