Tulppis kävi keskiviikkona tehosterokotuksella ja käytös eläinlääkärissä oli nyt ihan asiallista - Tulppa ei siis yrittänyt syödä Katja-tohtoria vaan heilutti häntää iloisena ja vain vähän kokeili hammastella. Ilmeisesti alakulmureiden poisto on tosiaan vaikuttanut myös sen käytökseen eikä toimenpiteestä kuitenkaan jäänyt mitään henkisiä traumoja. Vaakalla käydessä lukemaksi saatiin 13,8 kiloa.

Penikka on kulkenut agikisoissa mukana ja näitä kisareissujahan nyt on tehtykin ihan urakalla. Tulppis viihtyy autossa - seuraavalla matkalla se saa jo yöpyäkin siellä - ja kisapaikat ei sitä hetkauta. Uusia pentututtavuuksia on tullut monia ja täytyy sanoa että yleensä käy niinpäin että Tulppa pelottaa kavereita, muutaman kanssa on sitten onnistunut leikkiäkin. Agilitaavia koiria se katselee kyllä kiinnostuneena mutta ei (vielä) kauheasti hinkua radalle, onneksi.

Viime viikonloppuna Tulppa oli mukana myös näyttelyssä Tuurissa. Näyttelypaikallehan se ei päässyt mutta ulkoilut Tuurin vilkkaalla parkkipaikalla sujui ongelmitta ja kun paluumatkalla kävimme sukuloimassa, kävi Tulppa tutstumassa myös lehmiin. Se vaan pujahti avoimesta navetan ovesta sisään vaikka ensimmäinen ammu buuasi ja kolisutteli sarviaan heti siinä oven edessä. Onneksi lehmätkään ei säikähtäneet rohkeaa koiranpentua.

Maha on nyt ollut kuralla kolmatta päivää - ehkä vanhaksi mennyt liha suurinä määrinä ei sitten sovikaan koiranpennulle vaikka aikuiset sitä syö ongelmitta...  Vasta tänään sitten tajusin aloittaa Diar Sanyl -kuurin, sellaista kun kaapissa sattui olemaan. Viisainta vissiin olisi antaa jotain vatsaa kovettavaa ainetta heti kun ensimmäiset oireet ilmenee. Nyt on sitten puunattu lattiaa ja autoa tulevaisuudenkin tarpeiksi.