Niin, juuri kun kehuin aktivoituvani taas sekä treenaamisen että blogikirjoittelun saralla, kaikki meni mönkään. Koirat sairastuivat kennelyskään ja sen myötä sairaslomalle. Lisäksi pääsy hallille torpattiin yli kolmeksi viikoksi.

Tulppiksen yskä meni kyllä helposti ohi, sillä oli lähinnä kovaa, kuivaa köhää. Halusin kuitenkin pitää sen levossa oireiden ajan (tietenkin) ja tottistelut aloitettiin sitten kun yskimistä ei enää ollut.

Olemme harjoitelleet maahanmenojen ja istahtamisten lisäksi myös pysymistä molemmissa asennoissa. En vielä ole uskaltanut siirtyä kauas, lisäksi (etenkin maassaolossa) kääntyilyt ja käsien liikkeet saa Tulpan helposti nousemaan ylös. Istumassa se jostain syystä pysyy paremmin. Toisaalta keittiötreeneissä sille on istuminen vaikeaa kun peppu luistaa lattialla.

Seuruu on edistynyt edelleen huimasti, ja Tulppi saattaa tarjota seuruuta pitkiäkin matkoja ilman käskyä lenkillä! Kyllä on hyvä fiilis tämän asian suhteen :)

Luoksetulon edessäistuminen on nyt jäänyt tiivistystreenivaiheeseen. Pitäisi uskaltaa ottaa vaikeutta tähän, eli käsiä pois, kestoa, vauhdista tuloa..