Tulppa pääsi ekoille rokotuksille vähän etuajassa kun olemme lähdössä viikonlopuksi reissuun. Samalla tietenkin katsottiin yleisuntoa muutenkin ja siinä saimme sekä hyviä että huonoja uutisia:

Hammaskaluston tarkastukseen Tulppis reagoi hyvin voimakkaasti vastustaen. Niin voimakkaasti että puri tohtorin käteen haavan ja minultakin aukesi huuli. Pakolla saimme sen kuitenkin rauhoittumaan ja sitten ei hampaiden katsomisessa ollutkaan mitään kummallista. Ne alakulmahampaathan ovat edelleen ihan pystyasennossa ja painavan ikeneen. Lääkärin (Katja rajalin) mukaan ne pitävät leukoja nyt lukossa ja alaleuka ei pääse leviämään eikä kasvamaan pituutta joten nuo alakulmurit olisi poistettava pikimiten. Sitten pohdimme myös sitä että ne mahtavat olla pennusta kivuliaat ja se voi olla yksi syy sen toisinaan aivan silmittömään puremiseen sekä noihin agressiivisiin reaktioihin kuten nyt kun suuta alettiin aukomaan. Joten aika hampaiden poistoon varattiin samantien. Kun pysyvät hampaat tulevat, täytyy vaan peukuttaa että ne kasvavat oikeassa asennossa oikealle paikalle.

Kiveksiä ei edelleenkään löytynyt. No, ne tulevat jos tulevat, niistä en kanna kovin suurta murhetta.

Sitten iloiset uutiset: Tulppiksen sydän kuulosti täysin normaalilta eli sivuääni mikä pentutarkastuksessa huomattiin, on kadonnut. Kyse oli siis "puppy mur-mur"- äänestä kuten arveltiinkin!

Illalla treffattiin taas pentuesisaruksia painien merkeissä. Tällä kertaa meno ei yltynyt aivan niin vallattomaksi kuin viimeksi mutta kyllä Tulppista illalla silti nukutti aika hyvin :)