Aholaidassa. Mulla oli oikein ajatus miten lähden työstämään maahanmenoa naksulla mutta eihän se sujunut sitten ollenkaan. Sain Tulpan jo tarjoamaan kuonon maahan laittamista ja hetken jo kuvittelin että se myös ojensi etujalkaansa eteenpäin, mutta siihen se sitten jäi. Tulppa joko alkoi peruuttaa tai yritti ottaa maasta kiviä tai sitten vaan lähti lätkimään kun mitään ei tapahdu. No, uutta suunnitelmaa vaan...

Seuraamista ja täytyyhän siinäkin jonkinlaista edistystä saada aikaan. Otettiin siis täyskäännöksiä työn alle. Koska Tulppa ei ole koira ketterimmästä päästä ajattelin että se saa kiertää minut takaa, näinhän Lakikin tekee. Mutta Tulppiksen mielestä oli ihan ok jatkaa uuteen suuntaan seuraamista minun oikealla puolellani?! Kun en ole sitä enää imuuttanut, se ei ymmärtänyt ollenkaan käsivihjeitä vaikka vaihdoin makupalan kädestä toiseen selän takana. No, kyllä me pari onnistumistakin saatiin joskin kierros takana oli melko laaja... kokeillaan toistekin tätä samaa ennenkuin keksitään uusia kikkoja.

Eteenistumista. Ei se istu mutta seisten tulee kyllä lähelle. Millä ihmeellä sen pyllyn saisi alas? 

Ainakin lihaa paloi näissä treeneissä about puoli kiloa, ja mitään konkreettista ei saatu aikaan?!