Tästä lähtien koko lauman edesottamuksia saa seurata uudesta yhteisblogista Muru ja muut.

Tulpan pallit saivat kyytiä 15.10 2012. Leikkaava eläinlääkäri oli Teppo Heinola. Piilokives poistettiin tähystyksellä ja se laskeutunut pullautettiin ulos pienestä reiästä kivespussin etupuolelta. Piilokivestä oli tovin joutunut kaivelemaan, se oli syvällä vatsaontelossa. Kuitenkaan leikkaus ei venynyt  ja samalla saatettiin nappasta viralliset lonkka- ja kyynärkuvat.

Toipumisaika sujui hyvin, pääasiassa käytin Tulpalla suojapukua jonka alle puettiin "kalsarit". Pari kertaa Tulppa kuitenkin pissasi pukuun. Ulkona tarhassa se piti pönttöä päässä mutta pöntön kanssa se ei mahtunut koppiinsa, niinpä Tulppa sai olla aika paljon sisällä ja sen kanssa käytiin kävelyillä. Ja kylläpä Tulppis nautti tällaisesta erityishuomiosta!

Kuitenkin, melkein kaksi viikkoa leikkauksesta huomasin että kivespussi oli turvonnut ja tulehtunut. Suihkuttelemalla ja puristelemalla sain sieltä tulemaan mätää ja verta. Haimme antibioottikuurin ja tarkempi tutkimus osoitti että leikkaushaavat olivat kyllä hyvin parantuneet, mutta kivespussiin oli sitten muodostunut paise. kenties pussia oli alkanut kutittaa ja Tulppa oli sitä alkanut nuolemaan. No, paise parani hyvin, jo plekällä suihkuttelulla se alkoi selvästi parantua ja kun saatiin Synuloxit siihen päälle, turvotus laski muutamassa päivässä.

Kouluttajana TV. Treeninä ihan perus Y-harjoitus sekä serpentiini. yritin ohjata Tulppaa lelulla mutta en oikein päässyt alkua pidemmälle kun se vaan tuijotti lelua ja/tai puri mun käteen. Tehtiin sitten taas niin että TV piti koiraa pannasta ja minä pääsin edelle hetsaamaan - ja kas, sehän alkoi liikkua! Ja tämähän toki on taroituskin. Mentiin kaikki treenit parin-kolmen esteen pätkissä ja pääsin tekemään kaikki ohjauskuviot mitkä pitikin. 
Kotiläksyksi kuitenkin meidän pitäisi löytää keino millä pystyn linjaamaan Tulppaa ilman että sen vauhti hyytyy. Siinäpä pulmaa?

Viikklotreenit. Aiheena pakkovalssit ja välistävedot kahdella hypyllä ja kahdella putkella. Puomikin oli kuviossa mukana ensimmäisenä esteenä, luonnollisesti Tulppa pysähtyi puomin kontaktille joten siitä tavallaan alkoi itse treeni. 

Pidin lelua kädessä jolloin Tulppis liikkui hyvin. Ainoastaan putkeen viennit on sitten hankalia koska Tulppa ei halua päästää lelua silmistään. Onnistuin kuitenkin jotenkin pitämään sen hyvän vireen yllä niin että lelu oli ensin taskussa ja kaivelin sen sitten esiin kun koira tuli putkesta ulos. 
Muutaman kerran Tulppa pongasi kentältä jotain esineitä (hihna tai hanskat tms.) ja singahti sinne. Pitää muistaa ettei hanskoja saa jättää maahan koskapa tämä herra sitten varastaa ne ja pitää niitä palkkana...
Nyt on kuitenkin selvää että Tulppa tarvitsee nimenomaan lelun palkaksi ainakin tässä agilityssa. Ne pätkät mitä kokeiltiin nameilla oli paljon löysempiä ja vähävireisempiä.

JK:n kanssa JATtilassa. tehtiin Tulpalle niitä pakkovalssitreenejä lelulla hetsaten, meni tosi hyvin! Sitten (kuitenkin) muutama keinu minipöydän ja tyynyn kanssa. Ekalla kerralla tuli rohkeasti, sitten varovaisemmin ja lopussa ihan ok. Tämän jälkeen mentiin vielä puomia reippaasti.